"Mieleeni tulevat aamut, jolloin heräsin huoneessani Mustan ladon yläkerrassa ulkoa pellolta kantautuviin ääniin, kun oppilaat väittelivät runoudesta tai filosofiasta; mieleeni tulevat pitkät talvet, aamiaiset huuruisissa keittiöissä, polveilevat pöytäkeskustelut Kafkasta tai Picassosta. Aamiaisella puhuttiin aina sentapaisista asioista; ei koskaan siitä, kuka oli maannut kenenkin kanssa edellisenä yönä tai miksi Larry ja Helen eivät enää puhuneet toisilleen."
(Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina, 2005, alkuteos Never Let me Go, 2005)
Nyt tulee hämärä juttu, mutta kirja vaatii sitä. Ja minä omilta lukijoiltani toisaalta kärsivällisyyttä ja toisaalta luottamista omaan kirjamakuuni. :)
Ishiguro hyppäsi lomakirjapinoon lentokentällä ja päätyi ensimmäisenä luettavaksi. Ja millaiseksi! En tiennyt, mitä odottaa, ja nyt olen äärimmäisen varovainen: tämä tietämättömyys on nimittäin kullanarvoisen tärkeää lukukokemuksen kannalta.
Tämän verran kerron: Ishiguron kirja on vähäeleisyydessään karmiva ja huikean hienosti kirjoitettu kuvaus erikoisen identiteetin etsinnästä ja lapsuusmuistojen merkityksestä, ja silti se ei kerro näistä asioista ollenkaan.
Ymmärrän hyvin olevani ärsyttävyyteen asti salaperäinen, mutta Ishiguron kirja on varmasti yksi parhaista tänä vuonna lukemistani. Se vetaisee aurinkotuolin lukijan alta mutta ei shokeeraa. Se avaa mysteerinsä mutta jättää paljon auki.
Elokuvakin tästä on tehty. Onko joku nähnyt?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi ei, en ole nähnyt tästä tehtyä elokuvaa, mutta juuri tajusin, "mikä" leffa se on!! En osannut yhdistää kirjan nimeä/tekijää leffa-traileriin, kun sen katsoin joku aika sitten ja mietin, että haluan nähdä tuon leffan!!
VastaaPoistaNyt kyllä taidankin äkkiä hankkia kirjan käsiin!
Mulla on tämä kirja jo odottamassa kirjakaapissa. Ihastuin Ishiguron Yösoittoihin, minkä varmasti kaikki ovatkin jo huomanneet, ja siksi lainasin lisää Ishiguroa. Olen kuullut kyllä, etteivät kaikki pidä Ole luonani ainasta, mutta minäpä rohkeasti otin sen lainaan. Enkä usko tekeväni erehdystä. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kirjasta löytyy.
VastaaPoistaUusi yritys, en saanut äsken kommenttia läpi; piti vain sanomani, että hämäryytesi on ystävällisyyden osoitus kanssalukijoille, juonen liian tarkka kertominen tästä veisi löytämisen riemun.
VastaaPoistaKirja kuuluu minullakin lukukokemuksena ihan huippuihin!
Minä olen miettinyt jo jonkin aikaa että lukisinko.. Trailerin olen nähnyt, elokuvaa en. Mietin, että haittaakohan se. Toivottavasti ei. :)
VastaaPoistaKiitos kun et paljastanut kirjasta mitään! :) Minullakin tämä on lukuvuorossa ihan pian, koska haluan nähdä elokuvan, mutta kirja on luettava ensin!
VastaaPoistaVaikuttaa erittäin lupaavalta!
Minä luin tämän myös juuri ja tuon sen pian blogiini. Jotenkin en innostunut kirjasta ihan hirveästi, elokuvan olen katsonut osittain ja se on hieno! :)
VastaaPoistaItse olin myös kieli keskellä suuta kun tein ko. kirjasta arviota. Kirja on niin upeasti rakennettu kokonaisuus, että siinä on tosiaan tuo "löytämisen ilo".
VastaaPoistaSinun tavallasi löysin kirjan lentokentältä tietämättä mitään kirjailijasta tai kirjasta. Lukukokemus oli erittäin positiivinen, josta kertoo se, että nyt olen jo loppusuoralla Ishiguron toisen kirjan "Pitkän päivän ilta" kanssa.
Susa, kerro sitten! Ja katso leffakin. Minun elämäni on mennyt sellaiseksi, että oikeasti en tiedä, milloin olisin nähnyt kokonaisen elokuvan... ai niin, kävin elokuvissa joku viikko sitten, näin sen Sikalat-kirjan leffan. Hieno oli.
VastaaPoistaAnna Elina, minä taidankin tehdä tänään kirjastoreissun ja hakea Yösoitot, jos se on paikalla! Ollaan lähdössä taas reissuun ja kirjojahan pitää olla mukana myös varalta: siis tietoisesti liian monta, jotta on mistä valita. :) Kiva että Ishiguro-faneja on muitakin!
Erja, minullakin on joitain ongelmia Bloggerin kanssa koko ajan... ärsyttää, mutta minkäs teet. :( Ishiguro on jotenkin mennyt minulta ihan ohi ennen tätä kirjaa. Aion ehdottomasti lukea lisää. Tämä oli outo mutta unohtumaton kirja.
VastaaPoistalinnea, täytyykin katsoa traileri. Tosin ilman ääniä. Yksi nukkuu vielä. :) Lue ihmeessä tämä! Luulen, että tässä on jotain juuri sinulle.
Sara, tuo on juuri oikea järjestys aina ja varsinkin tämän kirjan kanssa. En usko, että kirja tuntui paljon miltään, jos tarinan jo tietäisi.
Sanna, tuuhan huikkaamaan sitten, kun olet tehnyt tämän, niin tulen katsomaan, mikä siinä ei innostanut! Tulisin ilman huikkaustakin, mutta nykyään en ehdi mitään ja unohdan kaiken. :)
jaana, meillähän on samanlaiset kokemukset sitten! Ja minäkin luen kyllä lisää Ishiguroa heti kun voin. Tulen kohta katsomaan, mitä sanoit tästä, jos ehdin ennen kuin eräs herää. :)
Minä tiedän tästä kirjasta aika paljon, koska tein sen kanssa eräänlaista työtä aika pian sen ilmestyttyä (tämä oli vuonna 2006). Tiedän myös, että kirja on hyvin rakastettu. Minua vierastuttavat dystopiat ja utopiat, mutta kyllä minä tämän varmaan luen. Onhan se hyllyssä jo valmiiksi. :) Luen kuitenkin ensin Pitkän päivän illan ja varmaan myös Yösoittoja, jonka ensimmäisen novellin olen jo lukenut ja tykännyt.
VastaaPoistaOn ihana lukea arvioita, joissa lukija on aivan haltioissaan. <3
Minä kirjoitin tästä kirjasta blogiini juuri tänään! Erittäin vaikuttava kirja!
VastaaPoistaOma arvioini löytyy täältä (tosin englanniksi, kirjoitan aina sillä kielellä jolla olen kirjan milloinkin lukenut):
http://kertomusjatkuu.com/blog/2927809/never-let-me-go/
Karoliina, hain kirjastosta sen Pitkän päivän illan, siitä lisää varmaan myöhemmin. Olin tästä kyllä tosi vaikuttunut, mikään Norjassa luettu (niitä tippuu tässä lähipäivinä) ei vetänyt vertoja tälle!
VastaaPoistaReeta Karoliina, kävin jo pikkuisen kurkkaamassa siellä luonasi ja luin samaa huumaantuneisuutta sanoistasi. :) En vain joutanut siinä hetkessä kommentoimaan mitään. Upea kirja!