(Cecilia Samartin: Señor Peregrino, 2010, alkuteos Tarnished Beauty, 2008)
Palaan taas lomalukemisiin. Cecilia Samartinin Señor Peregrino on saanut suitsutusta osakseen Leenan luona, samoin kuin Sannan ja marjiksen. Kovasti arvostamani Kirjasieppo taas jätti lukemisen kesken!
(Edit. Tässä vielä Morren raikas arvio kirjasta! ;))
Kyllä, tässä kirjassa on paljon kaunista (enkä puhu nyt kannesta, jota monet ovat kehuneet). On tyttö, joka selviää surkeista lähtökohdistaan huolimatta, on kauneutta, joka löytyy ajatuksista, ja vahvuutta, joka kasvaa itsensä hyväksymisen myötä. Lukutaidoton oppii lukemaan, tarinan voima kantaa, laittomien siirtolaisten elämää Yhdysvalloissa valotetaan, Santiago de Compostelaan vaelletaan. Ja itse señor Peregrino on erittäin kiinnostava hahmo.
Mutta silti tai ehkä siksi. Lukemisen jälkeen oli sama tunne kuin laivalla noutopöydän jälkeen kosmetiikkakaupassa. Liikaa kaikkea.
(Voi antakaa anteeksi! En tiedä, mikä meni vikaan.
Ei kun en pyytelekään anteeksi vaan keitän vahvat kahvit. Sanoohan itse señor P:kin kirjassa, että kahvi "selkeyttää ajatukset ja vahvistaa yleiskuntoa". Ja: "Ne jotka eivät juo kahvia, ovat heikkoja ja huteria. Heillä ei yleensä ole mielipidettä mistään, ja jos onkin, he pelkäävät sanoa sen ääneen."
No niin. Ei siis ollut minun kirjani, vaikka piti olla. Piste.)
Morrella on kirjasta mielenkiintoinen arvio.
VastaaPoistahttp://morrenmaailma.blogspot.com/2011/01/cecilia-samartin-senor-peregrino.html
Eikä tarvi pyytää anteeksi sitä, ettei kirjasta syty, vaikka se olisi muiden mielestä vuosisadan teos. En ole vielä lukenut tätä kirjaa, mutta rakastin Nora & Aliciaa ja ehkä juuri siksi en uskalla lukea tätä.
Mielestäni ei ole mitään syytä pyytää anteeksi (ei edes kainosti ja pienesti :)), jos joku kirja ei tunnukaan omalta. Olen itse lukenut muutamia sellaisia kirjoja, joissa on periaatteessa kaikki ne elementit, joista kirjoissa pidän ja silti joku panee vastaan.
VastaaPoistaOlen lukenut Samartinilta Noran & Alician, josta pidin. Se oli tarinaltaan varsin ehjä.
Harmi ettet tykännyt Señor Peregrinosta (kirjasta siis;). Täytyy kyllä sanoa, että tämä kirja on jakanut mielipiteet ainakin blogimaailmassa varsin kiinnostavasti!:)
VastaaPoistaPidän tuosta laivalla-vertauksestasi, todella kuvaava!
VastaaPoistaOnneksi olen kahvi-ihmisiä.
Mulla on Senor Peregrino kesken. Sanon, että on, en että jäi, koska palaan siihen varmasti joskus vielä. Odotin juuri blogihehkutuksen takia kirjalta paljon, mutta luin töiden takia ensin Nora & Alician. Pidin siitä kovasti, vaikka siinä oli makuuni ehkä liikaa viihde-elementtejä. Nora & Alicia oli kuitenkin aika vakava, välillä pateettisuuteen asti, ja kun Senor Peregrino olikin paljon humoristisempi, minulle oli heti perään vaikea päästä sisälle sen tunnelmaan.
VastaaPoistaEi siis hurmannut heti alkusivuilta, mutta syy voi olla lukuajankohdassakin. Katsotaan myöhemmin uudelleen. Sinun, Ilse, kannattaa vielä harkita Nora & Alician lukemista.
Karoliina
Hanna, kiitos vinkistä! Lisäsinkin Morren arvion vielä tuohon postaukseen. Tiedän tuon, että jos rakastaa jotain kirjaa, ei uskalla samalta kirjailijalta muuta... tai ainakin pitää pitää vähän väliä ja lukea jotain ihan muuta.
VastaaPoistalumiomena, tarina oli ihan ehjä tässäkin, mutta jotkin sellaiset viihteelliset elementit (ja toisto, josta Morrekin tuolla puhuu!) häiritsivät. Ja sitten se, että jos ihminen on lukutaidoton, miten se voi kuvitella mielessään "tädin rakkausromaanien kaltaisia tilanteita"? (Olen nipo mutta se ei yllätä ketään minut tuntevaa.)
Minussa on aina se anteeksipyytelijä, kun luulen, etten vain tajunnut jotain tärkeää, jonka kaikki muut lukeneet ovat huomanneet.
(Niin ja tuo alun lainaus! Tuleeko sinulle Paulo mieleen? Äsh.)
Sanna - aivan! Itse señorista kyllä pidin. Varsin innostava herra. Mutta.
Ja on kiva, että mielipiteet jakaantuvat! Olisihan aika tylsää, jos kaikki pitäisivät samoista. :)
Merruli, kiitos! Ja niin minäkin olen, ja yritän olla entistä enemmän. :) Ja pullaihmisiäkin. :)
Karoliina, humoristisuus ei ole minun lajini, koska olen aivan järjettömän ankea tyyppi. ;) (Ja niin on tämän kirjan päähenkilö Jamiletkin, että luulisi meillä olevan yhteistä.) Se viihde, se viihde... en osaa ehkä tarkalleen määritellä, mistä se fiilis tuli, mutta ehkä siitä rautalangasta vääntämisestä, toistosta, henkilöiden yksiulotteisuudesta (señor P itse on ainoa, jossa on vähän särmää), tapahtumien ennalta-arvattavuudesta jne.
Ja juu, varmaan syntymämerkki, jota Jamilet selässään kantaa, on kaiken mahdollisen (=siirtolaisuus, vääränkielisyys, lukutaidottomuus, itsetunto jne.) symboli, mutta että silti. Kun hyväksyt itsesi, olet kaunis. Vähemmälläkin sivumäärällä sen saisi sanottua. Nyt kyllä lopetan, menen koko ajan pahemmaksi.
Kiitos, Ilse, linkityksestä. Ja Hannalle kiitos mainostamisesta :D
VastaaPoistaSe on vinkeää, että on jotenkin nolo olo jos ei tykkää sellaisesta, mitä monet muut ovat kehuneet. Tulee sellainen "olenko näin idiootti etten tajunnut tätä?" -olo. Vaikka järjellä ajateltuna ymmärtääkin, että makuasiat ovat makuasioita.
Hanna M., heippa uudella nimellä. :)
VastaaPoistaNiin. Hyvä etten ole nyt ainoa vaan sinäkin löydyit. Het helepotti, niin sanoakseni. ;)
Ilse, saat kaiken anteeksi, koska olet lukenut Munthen Huvila meren rannalla. Kiitos♥
VastaaPoistaNyt siis sanon tästä Señor Peregrinosta lyhyesti (sic!) kaiken ja vähän muutakin.
Ensinnäkin Hanna, minusta tämä kirja ei ole vuosisadan teos. Sinnepäinkään en ole sanonut. Katsokaa, miten Samartin sijoittui vuoden 2010 parhaissa kirjoissani! Toisekseen, minä edelleen pidän tästä kirjasta kaikkineen. Kirjassa oli vetävä tyyli, ei liian heppoinen ja kepeä, persoonalliset henkilöt ja tarina pysyi loppuun asti kauniisti koossa.
Nyt kun paras ystävänikin on lukenut molemmat, kerron, mitä ME koimme: Nora & Alicia jää kakkoseksi Señor Peregrinolle. Viime mainittu on ennalta-arvattavampi ja tavanomaisempi.
Näen edelleen Señor Peregrinon filminä ja jos se valmistuu, katson sen takuulla.
Siis Ilse, Sinä Ihanainen...saat tänään sanoa ihan mitä vain;-) ja ihan todellakin: Ei siis vuosisadan teos, vaan hyvä lukuromaani. Kiitos linkityksestä.
Lumoavaa Viikonloppua Sinulle♥
Leena, jaamme rakkauden koiriin ja pikkulintuihin ja Italian saariin, voi kyllä. <3
VastaaPoistaMikä minulla on, kun tuo sana lukuromaani jotenkin vain vaivaa? Nyt sanon jotain kauheaa: Minulla on se Mason tuossa ja sen takakannessa lukee se sana. Pelkään sitä. Ja minä Luen Romaaneita, joten en tajua...
Vetävästä tyylistä olen samaa mieltä, ja kyllähän se tarina kasassa pysyi, mutta sitä toistuvaa punaiseen huiviin kietoutumista jne. Tämä on hyvin elokuvallinen (ei siis c-maattinen! ;)) kirja. Toimisi varmasti visuaalisesti.
Lumoavaa viikonloppua sinullekin, sinä saaren señora!
Ilse, vaikka on viikonloput toivotettu ja edlleen kellun euforiassa, niin tarkennan ihan sulle, mitä mun käyttämänä tarkoittaa lukuromaani: Se on vetävä kirja, joka viihdyttää, mutta ei ole liian heppoinen. Siinä pitää olla myös hiukka syvää ja varjoa.
VastaaPoistaPidän myös mustasta huumorista ja täytyy myöntää, että Jamiletin Carmen -täti poikaystävineen sai minut nauramaan.
Tämä päivä on ollut hyvä ja mikä vielä parempaa, huomenna on lauantai ja sen kaikki autuus ja sunnuntaina elokuviin.
♥
En ole vielä lukenut Samartinilta mitään, mutta luulen että Nora & Alicia voisi olla enemmän mun juttuni. Señor Peregrino on niitä tapauksia, jotka kuulostavat hyvältä ja joista haluaisin kiinnostua, mutta silti jokin tökkii vastaan. Mutta nytpä onneksi selvisi syy tällaiseen päättämättömyyteen: en juo juuri lainkaan kahvia! :D
VastaaPoistaLeena, syvää ja varjoa, juuri niin! Niitä ehkä kaipaan aina, tähänkin ehkä vielä enemmän. Se oli jotenkin niin ilmiselvä...? Minkähän elokuvan aiot nähdä? Sinulla oli niin monta vaihtoehota siellä taas esillä. :)
VastaaPoistaSatu, ei muuta kuin sumpit kiehumaan. Kyllä meistä vielä ihan hyviä tulee. :)
Leena Lumi, en mie ajatellut että se olisi juuri sinun mielestä vuosisadan teosta. Ihan yleisellä tasolla puhun, että vaikka teos olisi yleisesti pidetty, ei siitä silti tarvitse pitää. Olen pahoillani jos tekstinäni sai vaikutelman, että viittasin johonkin arvioon. Puhuin täysin yleisellä tasolla. Mistä tahansa kirjasta, en tästä.
VastaaPoista